Seven Sisters ja upeat valkoiset rantakalliot

Monikaan meistä ei ole tutustunut oman pitäjän nähtävyyksiin, saati sitten, osaisi kertoa niistä tai suositella kysyttäessä. Ennen Brightonin reissua kyselin tyttäreltäni mitä voisimme tehdä Brightonissa? Vastaus oli aika tyypillinen, ”no ei täällä nyt mitään ihmeellistä ole” tai ”en tiedä, kun en oo käynyt missään”. Usein käy niin, että unohtaa, mihin uudessa paikassa itse kiinnitti ensimmäiseksi huomiota ja mitkä asiat ovat tekivät suuren vaikutuksen. Aina mielenkiintoisen kohteen ei tarvitse olla, tekemällä tehty maksullinen turistikohde tai nähtävyys mitä markkinoidaan eniten. Minä tykkään monesti vain katsella ympärille ja aistia paikan ilmapiirä, ihastelen erilaisia rakennustyylejä, kauniita puistoja, näköalapaikat kiinnostavat aina sekä paikalliset luontokohteet.

Ulkomailla asuessa tuli aina mietittyä mitä minä haluaisin näyttää tuttaville ja suositella muille uudesta kotimaasta? Madridissa keskusta tuli hyvin tutuksi ja sain hyvän syyn lähteä tutustumaan lähikaupunkeihin. Sveitsissä Geneve-järven seudulla maisemat ja idylliset kylät puhuivat puolestaan. Kun minulta kysyttiin mitä  Helsingissä pitää nähdä? Huomasin että moni paikka ja rakennus oli tullut liian arkiseksi itselle ja vasta kun oli poissa, niitä alkoi kaivata ja olo tuli kotoisaksi kun näin ne. Usein lomila katselin kaupunkia turistin silmin ja huomasin että nähtävyyksiä on vaikka kuinka paljon. Tein aikanaan aiheesta postauksenkin Se on Helsinki!

Brightonin reissuamme varten haastoin neitiä vähän ja ilmoitin, että hän saa esitellä meille uutta kotikaupunkiaan ja keksiä meille jotain kivaa tekemistä, sillä yleensä se olen minä, joka ottaa selville erilaisista käyntikohteista. Royal Pavilion oli yksi kohde minkä olimme etukäteen sopineet, Rosakaan ei ollut siellä vielä itse käynyt, aikaisemmin se oli jäänyt ajanpuutteen vuoksi käymättä. Royal Pavilion on Brightonin suosituin nähtävyys, joten kerron siitä lisää vielä myöhemmin.

Neitipä innostui aiheesta ja muutaman päivän päästä sain Whats Apin kautta upean kuvan korkeista rantakallioista! Vastasin heti TAHTOO TUONNE <3! Rosa oli saanut ystävältään vinkin Seven Sistersistä ja oli ottanut siitä selvää. Odotin tätä reissua innolla.

Päiväretki rantakallioille

Vaikka minulle on kehuttu että Brighton on Englannin aurinkoisin paikka, niin meidän reissu oli säiden suhteen vähän epävakainen. Olimme ajatelleet lähteä heti aamusta käymään Seven Sisters rantakallioilla, mutta kun sää oli hieman sateinen päätimme lykätä lähtöä muutamalla tunnilla. Lähdimme kaupungille ja hoidimme syntymäpäivälahjan hankinnan ensin pois päiväjärjestyksestä ja lähdimme retkelle lounaan jälkeen.

Otimme keskustasta bussin 12X Eastbourenen suuntaan ja pääsimme nauttimaan ajelusta kaksikerroksisella bussilla. Menimme tietenkin yläkertaan ja sieltä oli kiva seurata vaihtuvia maisemia, näin ensimmäistä kertaa Englantilaista maaseutua. Bussimatka kesti noin 40 minuuttia, eikä matka ollut todellakaan hinnalla pilattu, sillä lipun hinta oli vain 5 puntaa! 

Cucmeren suistoalue

Ohitimme Seafordin ja heti sen jälkeen tuli upea Cuckmeren tulva-alue, jossa Cucmeren joki kierteli näyttävästi. Sitten meille tulikin kiire jäädä pois bussista pois, jäimme ensin East Deanin kohdalla, mutta palasimme yhden pysäkin takaisin Fristoniin. East Deanista meidän kanssa bussiin hyppäsi aasialainen ryhmä, joiden kengät ja housut oli puoliksi mudan peitossa, katsoimme hieman huolestuneenan omia kenkiämme. Jäimme pois Fristonissa ja pysäkin takana oli upea vanha kirkko, jonka luota rantaan oli matkaa noin 20 minuuttia.

East Dean

Friston

Lähdimme kävelemään reippaasti, sillä aurinko alkoi jo pikkuhiljaa laskea. Kumpuilevasta vihreästä maastosta tuli ensimmäiseksi mieleen Teletappimaa ja odotin koko ajan milloin Hipsu ja Laa Laa pumpsahtavat kavereidensa kanssa kumpareen takaa. Teletappien sijaan viheriöillä laidunsivat lampaat ja toinen rotu oli hyvin eriskummallisen näköinen. Kuljimme läpi laitumien ja mietimme minkälaisia eläimiä porttien takaa mahtaa tulla vastaan?

Maasto oli onneksi suhteellisen kuivaa vaikka olikin satanut, kengät säilyivät suhteellisen puhtaina, kun onnistuimme vielä kiertämään isommat jätöksset. Parikymmentä minuuttia siihen todella meni kunnes pääsimme rannan tuntumaan Gap Bottom nimiselle pohjalle ja etemme avautui aivan huikeat maisemat. Edessä oli Atlantti, alas rannalle (Flagstaff Point) oli korkea pudotus ja molemmilla puolilla näkyi nuo upeat  valkoiset Kalkkikivikalliot, jotka nousivat ja laskivat. 

Tovin ihasteltuamme lähdimme kipuamaan itäsuuntaan kohti Flat Hilliä ja sieltä oli vielä upeammat näkymät Birling Capin suuntaan, kaukana kukkulalla näkyi Belle Tout majakka. Kalkkikivikalliot ovat eroosion vuoksi hyvin hauraita, mutta uskaltauduimme kuitenkin kurkkimaan reunalta alas rannalle. Jos sää olisi ollut kuivempi niin olisin mieluusti halunnut kävellä tuota upeaa rannikkoa pitkin pidemmälle.

Tämä oli ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja jos sää olisi ollut kuivempi niin olisin mieluusti halunnut kävellä tuota upeaa rannikkoa pitkin pidemmälle. Huomasin myös että lähistöllä pääsee ratsastamaan, joka olisi ihan huikea kokemus!

Seven Sisters

Englannin etelä rannikolla Seafrontin ja Easbournen välillä sijaitsee seitsemän kalkkikivikallion muodostama ketju, jota kutsutaan nimellä Seven sisters. Jyrkänteet ovat korkeudeltaan yli sata metriä, Eastbournen lähellä sijaitsee korkein jyrkänne Beachy Head, joka on 162 metriä merenpinnasta.

Seven Sisters on osa suurta South Downsin kalkkikivmuodostelmaa, joka on 110 km pitkä, se alkaa Winchesteristä (Hampshire) ja jatkuu aina Eastbourneen (Itä-Sussex) asti. South Downsin ympärille on perustettu suuri luonnonsuojelu alue, joka käsittäää  kalkkikivmuodostelman lisäksi suuria metsäalueita kuten Friston forest, Cucmeren suistoalueen sekä Devil´s Dyke V-muotoisen laakson.

Englantilainen National Trust luonnonsuojelu yhdistys omistaa rannikolla sijaitsevan Birling Gap huvilan, joka on valmistunut 1878, huvilassa on kahvila sekä vierailukeskus ja sen luota lähtee metallirappuset alas rannalle. Eroosion vuoksi maaperä on hyvin haurasta ja se kannattaa ottaa huomioon alueella liikkuessa, sen vuoksi jyrkänteeltä on jo jouduttu purkamaan osa rakennuksista.

Aikanaan Roomalaiset saapuivat Englantiin 477 eaa. Seven Sistersin kautta ja asettuivat lähiseuduille. Alue on tunnettu salakuljetuksesta, teetä, kahvia, lääkkeitä, alkoholia ja tupakkaa, rannikko on näkymätön ja tämän vuoksi suosittu salakuljettajien keskuudessa jo 1700-luvulta lähtien. Seven sistersiä on käytetty usein kuvauskohteena rantoja on nähty mm. Harry Potterissa sekä Sherloc Holmes elokuvassa, korkeat jyrkänteet ovat olleet monissa elokuvissa  ja ne on houkuteelleet puoleensa  myös monia, jotka hautovat itsemurhaa.

Seven Sistersin alue on suosittu ulkoilualue, siellä useita merkittyjä patikointireittejä, Cucmern suistoalueella voi harrastaa melomista, Fristonin puistossa on paljon merkittyjä kävely- ja pyöräreittejä sekä siellä voi ratsastaa.

Seven Sisters on osa suurta South Downsin kalkkikivmuodostelmaa, joka on 110 km pitkä, se alkaa Winchesteristä (Hampshire) ja jatkuu aina Eastbourneen (Itä-Sussex) asti. South Downsin ympärille on perustettu suuri luonnonsuojelu alue, joka käsittäää  kalkkikivmuodostelman lisäksi suuria metsäalueita kuten Friston forest, Cucmeren suistoalueen sekä Devil´s Dyke V-muotoisen laakson.

Mitä sinä kertoisit muille kotiseudustasi ja minkälaisia nähtävyyksiä sinä suosittelisit?